Siirry pääsisältöön

Kevättyöt aloitettu!

Vihdoinkin myös meidän vaaralla on päästy aloittelemaan ensimmäisiä kevättöitä. Onhan sitä jo odotettukin.



Kasvihuoneen viereinen iso kukkapenkki on putsattu kuivista kasvien jätteistä. Suurimman osan kuivista lehdistä murustelin kukkapenkin pinnalle ja sekoitin pintamullan joukkoon, mutta otin paksut perennojen varret pois. Niitä en jaksanut alkaa pienimään, koska jo lehdistäkin tuli niin paljon hienoa kasvijätettä. Kukkapenkin vieressä oleva iso raita oli pitänyt siitä hyvin huolen.  Tähän penkkiin kävi Harri nakkelemassa pitkin talvea tuhkaa, joten kalkita ei tätä penkkiä tarvitse.

Yksi kukkapenkki on nyt täysin valmis kesää varten. Siitäkin poistin vain paksut liljojen varret, mutta muuten murustelin kasvijätteet paikoilleen. Sitten reilusti kalkkia sekä kanankakkaa ja kerros uutta multaa päälle. Ja avot!


Tämän penkin positiivinen yllätys on hyvin talvehtinut puupioni! Sen talvehtimisesta en ottanut stressiä. Koska eihän sen näillä korkeuksilla olisi pitänyt pärjätä... Mutta tämä on T-O-D-E-L-L-A ihana positiivinen yllätys! Rakastan!

 
Pikkuhiljaa alkaa olla kiire putsata kukkapenkit kesää vasten. Koska lähes kaikki kasvit ovat alkaneet kasvamaan jo lumen alla, niin mitä enemmän niissä on kasvua, sitä vaikeampi on kukkapenkkiä putsata vahingoittamatta uutta kasvustoa. 

Iso penkki takapihan rinteessä on murheenkryyni. Siinä on vielä osittain lunta päällä, mutta tuppaanitkin ovat jo parikymmentä senttiä pitkät. Ympärillä on lunta joka puolella ja märkää muutenkin.


Koivussa ei vielä silmut pullota niin, että pitkään aikaan puhkeaisi hiirenkorvat näkyviin. Mutta iso raita pullistelee jo silmujaan siihen malliin, että yksi lämmin vesisateinen päivä ja pienet lehdet pääsevät oikomaan jäseniään. Myös syreenien silmut pullottavat kovin ja lehdet haluaisivat jo tulla näytille toivottamaan hyvää kesää. 


Pari lämmintä päivää, niin lumet olisivat pois. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mystinen pioni

Pioni, tuo paljon puhuttu, paljon huhuttu, puutarhan kruunu. Pionin istuttamiseen ja hoitoon liitetään lähes salaseuramaisesti erilaisia uskomuksia ja myyttejä. Sen kerrotaan olevan vaikea, lähes mahdoton kasvattaa kukkivaksi. Vaatii liki päällä seisontaa, loitsuja ja roppakaupalla hyvää tuuria, että sen saa kukoistamaan ja kasvamaan vuodesta toiseen. Ja höpön höpö! Myytit pioneista kannattaa heittää kertaheitolla romukoppaan. Jokaisella puutarhan perennalla on omat kasvuvaatimuksensa. Niin myös pioneilla. Mutta ne eivät ole tähtitiedettä. Tässä muutama tiukasti ihmisiin iskostunut myytti pioneista. Pioni ei pidä siirtämisestä. Jos sitä siirtää, niin saa kukintaa odottaa useita vuosia. Tarua Komeasti kukkivankin pionin voi jakaa ja siirtää. Tarkastele vain alkuperäistä istutuspaikkaa ja istutta pionin uuteen paikkaan, jossa sillä on samanlaiset kasvuolosuhteet. Etkä menetä seuraavan kesän kukintaa.  Paras siirtoaika on syksyllä, elokuun lopussa, kun kasvuaika ei ole...

Kivet kukkapenkkien reunassa

Kukkapenkkien reunustaminen, eri materiaalit ja mielikuvituksen käyttö on joka kesäinen aihe eri puutarha-aiheisissa keskusteluissa ja lehdissä. Mieluisin kukkapenkkien rajausmateriaali mielestäni ovat luonnonkivet. Eikä pelkästään kukkapenkkien reunana, vaan kivien käyttö puutarhassa yleensä. Kivien erilaiset pinnat, värit sekä muodot ovat aina kiehtoneet monimuotoisuudellaan. Ja kivien ikuisuus. Ne eivät lahoa ja hajoa ihan pienestä. Ne ovat syntyneet vuosituhansia sitten. Ja ne ovat täällä vielä meidän jälkeenkin. Kivien kovuus ja ikuisuus tuo kontrastia kukille ja kasveille. Mutta kivien käyttö kukkapenkkien reunassa tuo myös omanlaisia haasteita. Kirjoitan tähän muutamia plussia ja miinuksia kivien käytöstä, oman kokemuksen pohjalta. Haasteet luonnonkivien käytössä kukkapenkin reunana Usein se itse kivien haaliminen on jo haaste sinänsä. Pieneenkin kukkapenkkiin menee yllättävän paljon kiviä. Ja mitä suurempia kivet ovat, sitä näyttävämpiä ne ovat. Ja sitä pain...

Sammalleimun lisäys

Sammalleimu on nopeasti aurinkoisella paikalla leviävä kaunis ja kestävä perenna. Se viihtyy laihassakin maassa, hiekkaisessa ja kuivassa. Märkyydestä, etenkin talvella, ei sammalleimu oikein pidä.  Kasvi leviää mattomaisesti ja estää tehokkaasti rikkaruohojen kasvun. Se kasvaa myös varjoisammallakin paikalla, mutta varjoisassa kukinta jää heikommaksi. Sammalleimu on matala ja sen korkeus jää 5-15 senttimetriin. Siksikin se sopii täydellisesti kukkapenkkien reunakasviksi, kivikkoryhmiin, rinteisiin, luiskiin ja muurien päälle. Sammalleimut ovat perhosten mieleen ja ne ovat houkutelleet meidän pihaan paljon erilaisia perhosia.  Tänä kesänä sammalleimut ovat kukkineet aivan uskomattoman kauniisti ja pitkään. Niiden kauneus ja helppous saa haluamaan niitä aina vain lisää. Olisi hienoa saada kokonainen rinne täyteen sammalleimua, niin että kukinta näkyisi kauas, myös ohi ajaville autoille. Sammalleimu leviää aika hyvin, mutta se lähtee helposti k...