Siirry pääsisältöön

Oranssin lumoissa


Oi joi! Nyt lähti lapasesta!

Tämän kevään väri minulle on oranssi. Lämmin oranssi, niin kuin mandariini. Ehkä jopa lohenpunaiseen taittuva oranssi. Tai persikkaan.

Jostain syystä tänä vuonna huomioni kiinnittyy kuvastoissa ja netissä oransseihin kukkiin. Viime vuonna värini oli purppura. Ihan liki mustasta täysin vaaleaan. Ja siihen värimaailmaan tein etuoven viereen sen kukkapenkinkin. Viime vuonna en olisi voinut kuvitellakaan tekeväni kukkapenkkiä, jonka pääväri olisi oranssi. Niin se mieli muuttuu, mutta haitannookopa tuo.


Minulla ei oikeastaan olekaan montaa oranssia kukkaa. Kyllä löytyy keltaista, punaista, sinistä, lilaa, valkoista... Mutta oransseja ei ole kuin muutama hassu. Miten on näin päässyt käymään, että oranssit kukkaset puuttuvat minun puutarhasta lähes tyystin. Ja tätä haluamaani lämmintä oranssia lähimpänä on lähimpänä pieni mätäs tulikellukkaa liljapenkin kupeessa.

Lukon Bulbin sivuilla törmäsin oranssiin syysleimuun. Enpä ole ennen oranssia syysleimua nähnyt ja pakkohan se oli tilata. Ja muutama muukin kasvi... Oransseja liljoja, kääpiöpäivänlilja, hostia, hanhikkeja... sekä pioneja. Eli värimaailma Nikko kauko-ohjattavien radan kukkapenkkiin on valittu: Lämmin oranssi, jossa tehosteena muutama pinkki kukka. 😍😍😍 Aika makoisa yhdistelmä, eikös :) Tulee mieleen mehujää. Makoisa, sokerinen, miellyttävä. Vai olisiko muutama tummansininen kukka, siis lilaan vivahtava sininen, oranssin kaverina. Sininen kun on oranssin vastaväri, niin muutama sininen piriste voisi olla oranssin keskellä aika veikeä. Samaa sävyä kuin siinä ihan vanhan ajan ukonhatussa.

Lisää kevätkuvastoja kolahti postilaatikkoon tänään. Viherpeukalotkin olivat laittaneet kuvastoonsa houkuttelevia oransseja kukkia. Yksi aivan täydellinen väriltään ja aivan täydellinen kasvi tulevaan kukkapenkkiini on harmaakurjenpolvi 'Jolly Jewel Night'. Tätä on pakko saada!

Teen lähipäivinä luonnoksen tulevasta kukkapenkistä ja alan suunnitella tarkemmin, että mitä kaikkea kukkia penkkiin haluan. Ainakin varmasti siihen tulee jo yllä mainitsemani oranssit syysleimut, kolmea erilaista liljaa sekä kääpiöpäivänliljaa etualalle. Yksi pensashanhikki (ehkä oranssi 'Mango Tango' tai ehkäpä jopa pinkki 'Danny Boy' tai joku muu vastaava). Tulikellukka on mukana ajatuslistalla ja punakärsämö. Punakärsämöstä on niin oranssia kuin pinkkiäkin, että siinä tulisi molemmat toivomani värimaailman värit. Olisiko 'Coral Sunset' kiinanpionin paikka tässä penkissä? Tänä kesänä penkkiin voisin istuttaa muutaman jaloleinikin ja jotain muuta kivaa yksivuotista tuomaan väriä myös ensimmäisenä kesänä. Ja syksyllä oranssin krookuksen ja tulppaanin sipuleita.




Aika mehukas kattaus, eikös?

Kuvat alkaen ylärivi, keskirivin keskimmäinen ja alarivin keskimmäinen: www.lukon-bulbs.eu
Keskirivin molemmat reunat ja alarivin vasen reuna: www.viherpeukalot.fi

(Pahoittelen kuvien hyppimistä hassusti sivulla, mutta ne on tosiaan napattu yllä olevilta sivuilta ja niiden koot vaihtelevat ja eivät asetu niin hyvin, kuin haluaisin..)




Tunnisteet:

Kommentit

  1. Tallu17. maaliskuuta 2017 klo 7.11

    Oranssi piristää ja varsinkin keväällä sitä oikein kaipaa. Oikein hieno valikoima :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mervi18. maaliskuuta 2017 klo 1.58

      Kiitos! Oranssi on kaunis väri. Pirteä, raikas ☺

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sammalleimun lisäys

Sammalleimu on nopeasti aurinkoisella paikalla leviävä kaunis ja kestävä perenna. Se viihtyy laihassakin maassa, hiekkaisessa ja kuivassa. Märkyydestä, etenkin talvella, ei sammalleimu oikein pidä.  Kasvi leviää mattomaisesti ja estää tehokkaasti rikkaruohojen kasvun. Se kasvaa myös varjoisammallakin paikalla, mutta varjoisassa kukinta jää heikommaksi. Sammalleimu on matala ja sen korkeus jää 5-15 senttimetriin. Siksikin se sopii täydellisesti kukkapenkkien reunakasviksi, kivikkoryhmiin, rinteisiin, luiskiin ja muurien päälle. Sammalleimut ovat perhosten mieleen ja ne ovat houkutelleet meidän pihaan paljon erilaisia perhosia.  Tänä kesänä sammalleimut ovat kukkineet aivan uskomattoman kauniisti ja pitkään. Niiden kauneus ja helppous saa haluamaan niitä aina vain lisää. Olisi hienoa saada kokonainen rinne täyteen sammalleimua, niin että kukinta näkyisi kauas, myös ohi ajaville autoille. Sammalleimu leviää aika hyvin, mutta se lähtee helposti k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kivet kukkapenkkien reunassa

Kukkapenkkien reunustaminen, eri materiaalit ja mielikuvituksen käyttö on joka kesäinen aihe eri puutarha-aiheisissa keskusteluissa ja lehdissä. Mieluisin kukkapenkkien rajausmateriaali mielestäni ovat luonnonkivet. Eikä pelkästään kukkapenkkien reunana, vaan kivien käyttö puutarhassa yleensä. Kivien erilaiset pinnat, värit sekä muodot ovat aina kiehtoneet monimuotoisuudellaan. Ja kivien ikuisuus. Ne eivät lahoa ja hajoa ihan pienestä. Ne ovat syntyneet vuosituhansia sitten. Ja ne ovat täällä vielä meidän jälkeenkin. Kivien kovuus ja ikuisuus tuo kontrastia kukille ja kasveille. Mutta kivien käyttö kukkapenkkien reunassa tuo myös omanlaisia haasteita. Kirjoitan tähän muutamia plussia ja miinuksia kivien käytöstä, oman kokemuksen pohjalta. Haasteet luonnonkivien käytössä kukkapenkin reunana Usein se itse kivien haaliminen on jo haaste sinänsä. Pieneenkin kukkapenkkiin menee yllättävän paljon kiviä. Ja mitä suurempia kivet ovat, sitä näyttävämpiä ne ovat. Ja sitä pain...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kohopenkin tekeminen, osa I

Viikko sitten aloitin urakakseni uuden kukkapenkin tekemisen. Päällimmäisenä ajatuksena nostaa ylös ja kunnostaa vanha rikkaruohottunut ja paikkaansa nähden pieni kukkapenkki sekä vähän laajentaa sitä. Laajentaminen vähän karkasi käsistä. Vähän. Se on aina vaarana, kun vauhtiin pääsee, ettei osaa lopettaa. Jätin silti vielä mahdollisuuden laajentaa penkkiä tästäkin lisää. Ajanmittaan. Helpompi leikata nurmikkoa, kun on yksi iso istutusalue kuin monta pientä.. Aloitin kohopenkin tekemisen poistamalla vanhasta kukkapenkistä reunat. Yksi reuna oli vanha, aivan ihana, kelottunut puu, joka oli jo tähän päivään mennessä alkanut lahoamaan sen verran, että olikin jo aika sanoa sille hyvästi ja kiittää kaikista menneistä vuosista. Kauanhan tuo loppupeleissä on kestänytkin, viitisen vuotta. Ja olisi se pari kesää vielä mennyt tuossakin, ellen olisi ryhtynyt tähän projektiin. Muuten penkin olin ympäröinyt luonnonkivillä. Yksi reuna kukkapenkistä rajoittuu isoon kiveen, joka...
Lähetä kommentti
Lue lisää