Siirry pääsisältöön

Sunnuntain tuumailuja

Viime yönä oli yksinäinen puppeli käynyt hyppimässä talon vieressä, etupihalla. Metrin päässä kodinhoitohuoneen ovesta. Kaikki omenapuut, luumupuut ja päärynäpuu ovat edelleen kauenpana koskemattomana, eli kahvinpurut puiden ympärillä lienee toimineet toivotulla tavalla. Silti kävin tänään lisäämässä kahvia hangille, koska uutta lunta on satanut entisten päälle. Eihän vara venettä kaada. Enää tässä vaiheessa, talven loppusuoralla, en haluaisi antaa jäniksille avointa herkkutarjotinta suoraan ristiturvan eteen.

Toivo kevään etenemisestä pilkahtelee samaa tahtia, kun aurinkokin näyttäytyy pilvimassan takaa. Tänään aurinko paistoi toisinaan oikein komeasti paljastaen karulla kovalla valollaan tahmaiset sormenjäljet ja talven liat ikkunoissa. Mutta tuuli on ollut koko päivän kylmä ja puuskainen. Isot männyt kumartivat tuulen voimasta komealle kaarelle ja kahvia hangille leittäessä tuuli vei ison osan puruista mukanaan matkan päähän. No, nyt kahvia on suuremmalla alalla pitkin hankia, niin ehkäpä se on vain hyvä juttu. Pysyvät vemmelsääret entistä kauempana puistani. Saisi kyllä jo pika pikaa aurinko ottaa ylivallan talvesta ja sulatella nuo paksut hanget matalaksi paljastaen kaiken, mihin viime syksynä kaikki jäi. Lienee lapioden terät ottaneet vähän ruostetta pintaansa ulkona, mutta täytyy keväällä vaikka teroittaa ne uuteen uskoon, kun niiden käyttöaika taas koittaa.


Vaikka talvi vielä pitää tiukasti otettaan, niin tulppaanit sisällä maljakossa piristävät kummasti päivää. Näin auringon valon lisääntyessä päivä päivältä yhä enemmän, sitä kaipaa piristystä talven nuhjuiseen kotiin ja ainakin kerran viikossa tulee ostettua kimppu tuoreita kukkasia. Leikkokukista tulppaanit ovat suosikkejani. Harrikin on ottanut ihanasti huomioon minut kukkasilla muutaman kerran. 💕

Noin viikko sitten idätyslautalle laittamani kirsikkatomaattien siemet ovat kaikki lähteneet jo itämään. Laitoin muka muutaman lisäsiemenen siltä varalta, että kaikki eivät itäisikään. Mutta näyttääpä siltä, että minulla on taas antaa jakoon ihmisille muutama tomaatintaimi, jahka saan ne istutettua ruukkuun ja multaan. Särkyneessäsydämessä ei ole vielä ole mitään elonmerkkejä, mutta siinäpä saattaakin kestää jokunen tovi.




 Lumien sulamista odotellessa... 😀



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mystinen pioni

Pioni, tuo paljon puhuttu, paljon huhuttu, puutarhan kruunu. Pionin istuttamiseen ja hoitoon liitetään lähes salaseuramaisesti erilaisia uskomuksia ja myyttejä. Sen kerrotaan olevan vaikea, lähes mahdoton kasvattaa kukkivaksi. Vaatii liki päällä seisontaa, loitsuja ja roppakaupalla hyvää tuuria, että sen saa kukoistamaan ja kasvamaan vuodesta toiseen. Ja höpön höpö! Myytit pioneista kannattaa heittää kertaheitolla romukoppaan. Jokaisella puutarhan perennalla on omat kasvuvaatimuksensa. Niin myös pioneilla. Mutta ne eivät ole tähtitiedettä. Tässä muutama tiukasti ihmisiin iskostunut myytti pioneista. Pioni ei pidä siirtämisestä. Jos sitä siirtää, niin saa kukintaa odottaa useita vuosia. Tarua Komeasti kukkivankin pionin voi jakaa ja siirtää. Tarkastele vain alkuperäistä istutuspaikkaa ja istutta pionin uuteen paikkaan, jossa sillä on samanlaiset kasvuolosuhteet. Etkä menetä seuraavan kesän kukintaa.  Paras siirtoaika on syksyllä, elokuun lopussa, kun kasvuaika ei ole...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kivet kukkapenkkien reunassa

Kukkapenkkien reunustaminen, eri materiaalit ja mielikuvituksen käyttö on joka kesäinen aihe eri puutarha-aiheisissa keskusteluissa ja lehdissä. Mieluisin kukkapenkkien rajausmateriaali mielestäni ovat luonnonkivet. Eikä pelkästään kukkapenkkien reunana, vaan kivien käyttö puutarhassa yleensä. Kivien erilaiset pinnat, värit sekä muodot ovat aina kiehtoneet monimuotoisuudellaan. Ja kivien ikuisuus. Ne eivät lahoa ja hajoa ihan pienestä. Ne ovat syntyneet vuosituhansia sitten. Ja ne ovat täällä vielä meidän jälkeenkin. Kivien kovuus ja ikuisuus tuo kontrastia kukille ja kasveille. Mutta kivien käyttö kukkapenkkien reunassa tuo myös omanlaisia haasteita. Kirjoitan tähän muutamia plussia ja miinuksia kivien käytöstä, oman kokemuksen pohjalta. Haasteet luonnonkivien käytössä kukkapenkin reunana Usein se itse kivien haaliminen on jo haaste sinänsä. Pieneenkin kukkapenkkiin menee yllättävän paljon kiviä. Ja mitä suurempia kivet ovat, sitä näyttävämpiä ne ovat. Ja sitä pain...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sammalleimun lisäys

Sammalleimu on nopeasti aurinkoisella paikalla leviävä kaunis ja kestävä perenna. Se viihtyy laihassakin maassa, hiekkaisessa ja kuivassa. Märkyydestä, etenkin talvella, ei sammalleimu oikein pidä.  Kasvi leviää mattomaisesti ja estää tehokkaasti rikkaruohojen kasvun. Se kasvaa myös varjoisammallakin paikalla, mutta varjoisassa kukinta jää heikommaksi. Sammalleimu on matala ja sen korkeus jää 5-15 senttimetriin. Siksikin se sopii täydellisesti kukkapenkkien reunakasviksi, kivikkoryhmiin, rinteisiin, luiskiin ja muurien päälle. Sammalleimut ovat perhosten mieleen ja ne ovat houkutelleet meidän pihaan paljon erilaisia perhosia.  Tänä kesänä sammalleimut ovat kukkineet aivan uskomattoman kauniisti ja pitkään. Niiden kauneus ja helppous saa haluamaan niitä aina vain lisää. Olisi hienoa saada kokonainen rinne täyteen sammalleimua, niin että kukinta näkyisi kauas, myös ohi ajaville autoille. Sammalleimu leviää aika hyvin, mutta se lähtee helposti k...
Lähetä kommentti
Lue lisää