Siirry pääsisältöön

Kokeilussa idättää särkynytsydän

Keräsin viime syksynä talteen muutamien kasvien siemeniä. Näistä kasveista yksi on valkoinen särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis ´Alba´). Tämä kasvi on, ainakin netin mukaan, vaikea idätettävä. Mutta haluan silti kokeilla saanko yhtään siementä itämään.

Alkuperäinen herkän kaunis vaaleanpunainen särkynytsydän on varma puutarhan perinneperenna ja minun lempparikasvejani puutarhassa. Tämä valkoinen muoto siitä, on oman kokemukseni mukaan arempi niin pakkaselle kuin myös paljon vaativampi kaskupaikkansa suhteen. Minulla on tämä valkoinen muoto jäänyt paljon pienemmäksi kuin punaiset sisarensa ja kukkia on muodostunut vähemmän. Mutta tämä on silti aivan ihana perenna.

Penkissäni on myös vielä uudempi muoto särkyneestäsydämestä, tummanpunainen 'Valentine'.


Siemenet minulla ovat olleet kylmäkäsittelyssä jääkaapissa muutaman viikon. Lukemani mukaan kylmäkäsittelyn näille siemenille pitäisi olla paljon pidempi, muutaman kuukauden, mutta kokeillaan nyt ensin muutamalla siemenellä näin lyhyemmällä kylmäkäsitteluajalla.

Tein minimuotoisen idätyslautan tähän ensimmäiseen särkyneensydämen idätyskokeiluun.

Pieni pala jotain kelluvaa (minun versiossa tämä on solumuovista leikattu pala, luullakseni tämä on eristettä ilmastointikanavasta), jonka päällystin taloustaperilla.

Talouspaperin päälle laitoin kerroksen suodatinpaperia. Siemenet voisi kylvää suoraan talouspaperinkin päälle, mutta minä koen helpommaksi, että päällä on vielä tummaa suodatinpaperia, josta pienet valkoiset juuret erottaa helpommin ja juuret eivät kasva paperiin kiinni, niin kuin talous- tai vessapaperiin.

Tämän lautan laitoin sitten pienelle lautaselle ja lautaselle vettä. Lautan päälle viisi pientä siementä ja jalallinen lasi kuvuksi päälle.

Siemenet pysyvät nyt hyvin kosteana koko itämisajan, jahka muistan aina välillä lisätä lautaselle vettä. Mutta eivät pääse silti hukkumaan ja homehtumaan.

Nyt vaan sitten odotellaan muutama viikko, että tapahtuuko mitään. Ja jos tapahtuu, niin sitten uskallan laittaa itämään loputkin särkyneensydämen siemenet. Toivottavasti minulla on tulevana kesänä monta uutta pientä särkyneensydämen alkua. 💚


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sammalleimun lisäys

Sammalleimu on nopeasti aurinkoisella paikalla leviävä kaunis ja kestävä perenna. Se viihtyy laihassakin maassa, hiekkaisessa ja kuivassa. Märkyydestä, etenkin talvella, ei sammalleimu oikein pidä.  Kasvi leviää mattomaisesti ja estää tehokkaasti rikkaruohojen kasvun. Se kasvaa myös varjoisammallakin paikalla, mutta varjoisassa kukinta jää heikommaksi. Sammalleimu on matala ja sen korkeus jää 5-15 senttimetriin. Siksikin se sopii täydellisesti kukkapenkkien reunakasviksi, kivikkoryhmiin, rinteisiin, luiskiin ja muurien päälle. Sammalleimut ovat perhosten mieleen ja ne ovat houkutelleet meidän pihaan paljon erilaisia perhosia.  Tänä kesänä sammalleimut ovat kukkineet aivan uskomattoman kauniisti ja pitkään. Niiden kauneus ja helppous saa haluamaan niitä aina vain lisää. Olisi hienoa saada kokonainen rinne täyteen sammalleimua, niin että kukinta näkyisi kauas, myös ohi ajaville autoille. Sammalleimu leviää aika hyvin, mutta se lähtee helposti k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kivet kukkapenkkien reunassa

Kukkapenkkien reunustaminen, eri materiaalit ja mielikuvituksen käyttö on joka kesäinen aihe eri puutarha-aiheisissa keskusteluissa ja lehdissä. Mieluisin kukkapenkkien rajausmateriaali mielestäni ovat luonnonkivet. Eikä pelkästään kukkapenkkien reunana, vaan kivien käyttö puutarhassa yleensä. Kivien erilaiset pinnat, värit sekä muodot ovat aina kiehtoneet monimuotoisuudellaan. Ja kivien ikuisuus. Ne eivät lahoa ja hajoa ihan pienestä. Ne ovat syntyneet vuosituhansia sitten. Ja ne ovat täällä vielä meidän jälkeenkin. Kivien kovuus ja ikuisuus tuo kontrastia kukille ja kasveille. Mutta kivien käyttö kukkapenkkien reunassa tuo myös omanlaisia haasteita. Kirjoitan tähän muutamia plussia ja miinuksia kivien käytöstä, oman kokemuksen pohjalta. Haasteet luonnonkivien käytössä kukkapenkin reunana Usein se itse kivien haaliminen on jo haaste sinänsä. Pieneenkin kukkapenkkiin menee yllättävän paljon kiviä. Ja mitä suurempia kivet ovat, sitä näyttävämpiä ne ovat. Ja sitä pain...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kohopenkin tekeminen, osa I

Viikko sitten aloitin urakakseni uuden kukkapenkin tekemisen. Päällimmäisenä ajatuksena nostaa ylös ja kunnostaa vanha rikkaruohottunut ja paikkaansa nähden pieni kukkapenkki sekä vähän laajentaa sitä. Laajentaminen vähän karkasi käsistä. Vähän. Se on aina vaarana, kun vauhtiin pääsee, ettei osaa lopettaa. Jätin silti vielä mahdollisuuden laajentaa penkkiä tästäkin lisää. Ajanmittaan. Helpompi leikata nurmikkoa, kun on yksi iso istutusalue kuin monta pientä.. Aloitin kohopenkin tekemisen poistamalla vanhasta kukkapenkistä reunat. Yksi reuna oli vanha, aivan ihana, kelottunut puu, joka oli jo tähän päivään mennessä alkanut lahoamaan sen verran, että olikin jo aika sanoa sille hyvästi ja kiittää kaikista menneistä vuosista. Kauanhan tuo loppupeleissä on kestänytkin, viitisen vuotta. Ja olisi se pari kesää vielä mennyt tuossakin, ellen olisi ryhtynyt tähän projektiin. Muuten penkin olin ympäröinyt luonnonkivillä. Yksi reuna kukkapenkistä rajoittuu isoon kiveen, joka...
Lähetä kommentti
Lue lisää